Älykodin kyberturvallisuus

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin älykodin kyberturvallisuutta ja keinoja parantaa sitä. Tarkoituksena oli selvittää, onko mahdollista tehdä käytettävyydeltään hyvä ja turvallinen älykoti niin, että käyttäjä säilyttää kontrollin omaan dataansa ja että yksityisyys on turvattu. Älykodin toiminnallisuus jätettiin tässä opinnäytetyössä tarkastelun ulkopuolelle. Toteutusvaiheessa rakennettiin testiympäristö, jota tutkittiin ja johon otettiin etäyhteyksiä. Testiympäristön lisäksi tutkittiin älykodin käyttöön soveltuvia langattomia tiedonsiirtotekniikoita ja älykodin kyberturvallisuuteen vaikuttavia asioita. Testiympäristö koostui Ikean Trådfri-sarjan laitteista, Raspberry PI -korttitietokoneesta ja Home Assistant -älykotisovelluksesta. Tehtyyn testiympäristöön muodostettiin etäyhteys TOR-verkon kautta. Opinnäytetyössä kuvataan helppokäyttöisen älykodin ja etäyhteyden asennus, minkä lisäksi annetaan suosituksia älykodin rakentajalle. Lopputuloksena onnistuttiin tekemään avoimiin ja vapaasti käytettävissä oleviin ohjelmistoihin pohjautuva älykoti, jossa käyttäjällä on mahdollisuus kontrolloida omaa datansa ja yksityisyyttä. Löydettiin myös helppo ja monipuolinen älykotisovellus, jota voi käyttää eri ympäristöissä ja erilaisten laitteiden kanssa. Langattomien tiedonsiirtotekniikoiden ominaisuuksia ja eroavaisuuksia älykotikäytössä vertailtiin. Älykodin rakentamista varten löytyi paljon kyberturvallisuuteen liittyviä ehdotuksia ja suosituksia. Jatko-tutkimuksena voisi selvittää syvällisesti langatonta tiedonsiirtoa ja sen kybertuvallisuutta.This thesis explores the cyber security of smart homes and ways to improve it. The purpose was to find out whether it is possible to make a smart home that is usable and secure, while the user maintains control over his own data and privacy. The functionality of the smart home was excluded from this thesis. A test environment was built for research and testing. Wireless communication technologies for smart homes and cyber security issues were also studied. The test environment consisted of Ikea's Trådfri devices, the Raspberry PI card computer and the Home Assistant smart home applica-tion. A remote connection to the test environment was created via the TOR network. The thesis describes the installation of an easy-to-use smart home and remote connection, as well as recommendations for the smart home user. The result of this thesis was a smart home setup that is based on open and freely available software. In this setup the user has control over his own data and privacy. Home Assistant was an easy and versatile smart home application that can be used in different environments and devices. The features and differences of wireless communication technologies for smart home use were compared. Many suggestions and recommendations on cyber security were found for a smart home user. There is a need for further research on wireless data transfer technologies and cyber security

Adenoviral Gene Transfer Restores Lysyl Hydroxylase Activity in Type VI Ehlers-Danlos Syndrome

Type VI Ehlers-Danlos syndrome is a disease characterized by disturbed lysine hydroxylation of collagen. The disease is caused by mutations in lysyl hydroxylase 1 gene and it affects several organs including the cardiovascular system, the joint and musculoskeletal system, and the skin. The skin of type VI Ehlers-Danlos syndrome patients is hyperelastic, scars easily, and heals slowly and poorly. We hypothesized that providing functional lysyl hydroxylase 1 gene to the fibroblasts in and around wounds in these patients would improve healing. In this study we tested the feasibility of transfer of the lysyl hydroxylase 1 gene into fibroblasts derived from rats and a type VI Ehlers-Danlos syndrome patient (in vitro) and into rat skin (in vivo). We first cloned human lysyl hydroxylase 1 cDNA into a recombinant adenoviral vector (Ad5RSV-LH). Transfection of human type VI Ehlers-Danlos syndrome fibroblasts (about 20% of normal lysyl hydroxylase 1 activity) with the vector increased lysyl hydroxylase 1 activity in these cells to near or greater levels than that of wild type, unaffected fibroblasts. The adenoviral vector successfully transfected rat fibroblasts producing both β-galactosidase and lysyl hydroxylase 1 gene activity. We next expanded our studies to a rodent model. Intradermal injections of the vector to the abdominal skin of rats produced lysyl hydroxylase 1 mRNA and elevated lysyl hydroxylase 1 activity, in vivo. These data suggest the feasibility of gene replacement therapy to modify skin wound healing in type VI Ehlers-Danlos syndrome patients

High Lipid Content of Prey Fish and n−3 PUFA Peroxidation Impair the Thiamine Status of Feeding-Migrating Atlantic Salmon (Salmo salar) and Is Reflected in Hepatic Biochemical Indices

Signs of impaired thiamine (vitamin B1) status in feeding-migrating Atlantic salmon (Salmo salar) were studied in three Baltic Sea areas, which differ in the proportion and nutritional composition of prey fish sprat (Sprattus sprattus) and herring (Clupea harengus). The concentration of n−3 polyunsaturated fatty acids (n−3 PUFAs) increased in salmon with dietary lipids and n−3 PUFAs, and the hepatic peroxidation product malondialdehyde (MDA) concentration increased exponentially with increasing n−3 PUFA and docosahexaenoic acid (DHA, 22:6n−3) concentration, whereas hepatic total thiamine concentration, a sensitive indicator of thiamine status, decreased with the increase in both body lipid and n−3 PUFA or DHA concentration. The hepatic glucose 6-phosphate dehydrogenase activity was suppressed by high dietary lipids. In salmon muscle and in prey fish, the proportion of thiamine pyrophosphate increased, and that of free thiamine decreased, with increasing body lipid content or PUFAs, or merely DHA. The thiamine status of salmon was impaired mainly due to the peroxidation of n−3 PUFAs, whereas lipids as a source of metabolic energy had less effect. Organochlorines or general oxidative stress did not affect the thiamine status. The amount of lipids, and, specifically, their long-chain n−3 PUFAs, are thus responsible for generating thiamine deficiency, and not a prey fish species per se

Muutokset kotimaisen luonnonkalan ympäristömyrkkypitoisuuksissa (EU-kalat III)

Kala on tärkeä osa ravitsemusta ja hyvinvointia. Suomalaisen luonnonkalan käytön haasteena on joihinkin lajeihin suurempina pitoisuuksina kertyvät ympäristömyrkyt. Ne ovat osittain rajoittaneet kalan hyödynnettävyyttä elintarvike- ja rehumarkkinoilla sekä heikentäneet arviota Suomen meriympäristön tilasta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli hankkia lisää tietoa ympäristömyrkkyjen pitoisuuksista niissä kaupallisesti merkittävissä kotimaisissa kalalajeissa, joiden käyttöä toivotaan voitavan lisätä elintarvikkeena ja rehuteollisuuden raaka-aineena. Ympäristömyrkkyjen pitoisuudet suomalaisessa kalassa ovat pienentyneet voimakkaasti 2000-luvun aikana. Tämä osoittaa, että kansainvälisillä sopimuksilla yhdisteiden käytön ja päästöjen rajoittamiseksi on ollut merkittäviä vaikutuksia. Tutkimuksen perusteella Suomessa on runsaasti luonnonkalaa, jonka käyttöä elintarvikkeena olisi mahdollista lisätä täysin turvallisesti ja kansanterveydellistenkin hyötyjen saavuttamiseksi. Samalla tämä edistäisi kalatalouden tuottavuutta ja kannattavuutta. Lohen ja ison silakan ympäristömyrkkyjen pitoisuudet ovat edelleen niin suuret, että niiden vienti elintarvikkeeksi ei ole toistaiseksi mahdollista. Erityisesti silakassa näiden pitoisuuksien pienentyminen on ollut niin merkittävää, että Suomen olisi perusteltua jo lähitulevaisuudessa käynnistää keskustelu elintarvikelainsäädännön muuttamiseksi ja vientimahdollisuuksien edistämiseksi. Rehuksi menevä silakka ja kilohaili pitää edelleen puhdistaa ympäristömyrkyistä. Ympäristölainsäädännön kehittämistä ja toimenpiteitä on edelleen jatkettava ympäristön kuormituksen vähentämiseksi ja saavutetun kehityksen jatkumiseksi

Muutokset kotimaisen luonnonkalan ympäristömyrkkypitoisuuksissa (EU-kalat III)

Lisäksi kalvosarja (25 s., pdf), jossa esitelty Valtioneuvoston rahoittaman hankkeen EU-kalat III keskeisimmät tulokset tiiviisti.201

Muutokset kotimaisen luonnonkalan ympäristömyrkkypitoisuuksissa (EU-kalat III)

Kala on tärkeä osa ravitsemusta ja hyvinvointia. Suomalaisen luonnonkalan käytön haasteena on joihinkin lajeihin suurempina pitoisuuksina kertyvät ympäristömyrkyt. Ne ovat osittain rajoittaneet kalan hyödynnettävyyttä elintarvike- ja rehumarkkinoilla sekä heikentäneet arviota Suomen meriympäristön tilasta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli hankkia lisää tietoa ympäristömyrkkyjen pitoisuuksista niissä kaupallisesti merkittävissä kotimaisissa kalalajeissa, joiden käyttöä toivotaan voitavan lisätä elintarvikkeena ja rehuteollisuuden raaka-aineena. Ympäristömyrkkyjen pitoisuudet suomalaisessa kalassa ovat pienentyneet voimakkaasti 2000-luvun aikana. Tämä osoittaa, että kansainvälisillä sopimuksilla yhdisteiden käytön ja päästöjen rajoittamiseksi on ollut merkittäviä vaikutuksia. Tutkimuksen perusteella Suomessa on runsaasti luonnonkalaa, jonka käyttöä elintarvikkeena olisi mahdollista lisätä täysin turvallisesti ja kansanterveydellistenkin hyötyjen saavuttamiseksi. Samalla tämä edistäisi kalatalouden tuottavuutta ja kannattavuutta. Lohen ja ison silakan ympäristömyrkkyjen pitoisuudet ovat edelleen niin suuret, että niiden vienti elintarvikkeeksi ei ole toistaiseksi mahdollista. Erityisesti silakassa näiden pitoisuuksien pienentyminen on ollut niin merkittävää, että Suomen olisi perusteltua jo lähitulevaisuudessa käynnistää keskustelu elintarvikelainsäädännön muuttamiseksi ja vientimahdollisuuksien edistämiseksi. Rehuksi menevä silakka ja kilohaili pitää edelleen puhdistaa ympäristömyrkyistä. Ympäristölainsäädännön kehittämistä ja toimenpiteitä on edelleen jatkettava ympäristön kuormituksen vähentämiseksi ja saavutetun kehityksen jatkumiseksi

EU-kalat III tutkimus: Itämeren lohessa aiempaa vähemmän ympäristömyrkkyjä

Uutiset-palst